torstaina

PARMESANPANNARIT

Aaaaw. Muuan huolestunut lukija kysyi multa sähköpostitse, että en kai mä oo joutunut väärille urille ja lopettanut aamiaisen syömistä. Ei, en missään nimessä, mutta jos kirjoittaisin about vikan kahden viikon aamiaiset ylös, se menis jotenkin näin:
Ota bussi Shittariin ja osta Ullan pakarin Kaurapatu ja voita.
Mee himaan, viipaloi leipä, paa sikana voita päälle ja syö.
Siis niin tautisen hyvää leipää, että järki lähtee, ostakaa!
Mutta nyt sitten jätin tän rituaalin väliin, koska sain seuralaisen aamukahville ja pi-i-itkästä aikaa jaksoin äärettömän onnistuneesti seistä hellan äärellä:

PARMESANPANNARIT:
( about 13 pientä )



2,5 dl jauhoja
1 tl suolaa
2 tl leivinjauhetta
2 dl piimää
2 rkl voisulaa
1 kananmuna
0,7 dl parmesan-raastetta

Yhdistä jauhot, suola ja leivinjauhe. Lisää maito, sekoita. Lisää kananmuna, sekoita. Lisää juusto, sekoita.
Paista miedolla lämmöllä pannareita ja pidä valmiit lämpimänä sata-asteisessa uunissa.
Tarjolle ranskankermaa ja paahdettua sipulirouhetta (joka on musta niin hyvää, että jollei se olis tosi ällöttävää, mä vetäisin tota rouhetta suoraan lusikalla pussista!)

2 kommenttia:

  1. Tein näitä eräänä aamuna, kun lähikaupassa oli parmesan tarjouksessa. Havaitsin etten ehkä olekkaan niin iso parmesanin ystävä mitä olen kuvitellut. Mutta ihan kivoja nämä oli.

    VastaaPoista
  2. Kiitos mielipiteestä Eini, tähän ja toisiinkin pannareihin. Nää ruokahommat on tietty makuasioita, harmi jossei sua nostanut taivaisiin asti.. Ehkä tuolta vois vielä löytyä joku kokeilemisen arvoinen, joka räjäyttäis pankin!? Tuu kertomaan, kävi miten kävi. Aina on kiva saada fiidbäkkiä!

    VastaaPoista