Olipa kerran Edvard III ja hänen vuonna 1349 perustama veljeskunta The Poor Knights, johon kuuluivat Windsorin linnan pikku asunnoissa asuvat, eläkkeellä olevat sotilashenkilöt. Heidän menetettyä valtansa ja rahansa demokratian tulon myötä he halusivat silti säilyttää entiset hienot tapansa ja syödä jälkiruokaa, vaikka heillä ei oikeastaan olisi ollut varaa siihen. Halpa ja hyvä jälkiruoka oli silloin paistettu leipä, kun raaka-aineeksi kelpasi jo vähän kisaantunutkin leipäkyrsä.
Ystäväiseni tuli aamukahville minttuvesselinsä kanssa ja koska allekirjoittanut tekee mitä tahansa voittaakseen kaikkien lasten rakkauden, paistoi hän heille köyhiä ritareita. Ja kuten aina, ajauduttiin keskustelemaan nimen syntyperästä ja yllämainittua järkeenkäyvempää selitystä ei keksitty (lue löydetty).
JA koska allekirjoittaneelle ei koskaan tunnu kelpaavan se perinteinen tyyli, duunas hän nämä yllätysyllätys; Ämeriikän tyyliin.
JA Ämeriikkä. Niille siellä mikään rasvan määrä ei riitä. Ja yksinkertainen ei oo kaunista. Kaurapuuroon sotketaan suklaata, suklaapatukat friteerataan ja kaikkea risteytetään. Ja mitä Jenkit edellä, sitä minä perässä :D
Doughnut fried french toast, eli
FRITEERATUT KÖYHÄLÄISET:
2C jauhoja
1C sokeria
3 kananmunaa, eroteltuna
1.5C maitoa
1tl suolaa
vanilja- tai sitruunauutetta
pullamössöleipäviipaleita (eli vaaleeta leipää)
öljyä paistamiseen
tomusokeria ja mieluisia lisähärpäkkeitä nautintovaiheeseen.
Vispaa sekaisin jauhot, sokeri, suola ja keltuaiset. Lisää maito ja maku (itse laitoin sitruunauutetta), sekoita ja lisää vielä valkuaiset. Taikinan pitäis olla pehmeetä ja paksua..
Kuumenna pannun pohjalla about kolmen sentin kerros öljyä, dippaa leipää taikinaan ja friteeraa kunnes sun tuote on ihanan ruskea ja rapea!
Taivas on rajana mitä haluut näiden kanssa, mutta sellasenaankin toimii paremminkin kun se kuuluisa junan vessa. Jos haluut näistä "donitseja" niin pyöräytä ne heti paiston jälkeen normisokerissa.
